TEKSTI JA KUVA EMMA HINKULA
-Lasta ei ikinä saa käyttää pelinappulana erotilanteessa. Eikä vanhemmista saa puhua pahaa lapselle. Lapsi ei ole koskaan syyllinen aikuisten omiin valintoihin, oululainen Petri sanoo.
Petri erosi lapsensa äidistä, kun lapsi oli 1,5-vuotias. Yhtä pitkä aika on kulunut siitä, kun Petri viimeksi tapasi poikansa. Ero ei ollut helppo ja Petrin ja lapsen äidin välit menivät nopeasti todella huonoiksi.
– Aluksi lapsen äidille sopi se, että näemme lapsen kanssa. Ensimmäiset kerrat me tavattiin poikani kanssa turvakodilla, koska hän oli niin pieni ja viimeisimmästä tapaamisesta oli aikaa.
Hän saattoi myös soitella 50 kertaa päivässä, haukkui mua ja mun avopuolisoa, syyllisti ja vittuili. Kuka sellaista pidemmän päälle jaksaa?
Petri kertoo, että he sopivat lapsen äidin kanssa selkeät pelisäännöt: heidän välisensä keskustelut ja yhteydenotot liittyvät ainoastaan yhteisen lapsen asioihin, ei muuhun. Kyseinen järjestely ei kuitenkaan toiminut pitkään, ainakaan äidin puolelta.
-Hän alkoi vaatimaan esimerkiksi kahdenkeskisiä juttuhetkiä silloin, kun näin lasta turvakodilla, vaikka sen pitäisi olla vain isän ja lapsen välinen tapaaminen. Hän saattoi myös soitella 50 kertaa päivässä, haukkui mua ja mun avopuolisoa, syyllisti ja vittuili. Kuka sellaista pidemmän päälle jaksaa? Petri huokaisee.
Lastenvalvojalta apua ongelmatilanteissa
Lastenvalvojan luona vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen elatuksesta, sekä huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Siellä asiointi on vapaaehtoista, eikä lastenvalvoja voi velvoittaa vanhempia tekemään sopimusta. Lastenvalvoja ei voi myöskään vaatia toista vanhempaan tulemaan asiakaskäynnille. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, voivat he saattaa riita-asian vireille käräjäoikeudessa tai hakeutua tuomioistuinsovitteluun.
Petri ja lapsen äiti menivätkin lopulta oikeuteen saakka huoltajuuskiistan vuoksi. Siellä sovittiin aluksi yhteishuoltajuudesta, mutta kuitenkin niin, että Petrillä ei ollut päätäntävaltaa esimerkiksi lapsen koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Oikeudessa sovittiin myös se, että tapaamiset turvakodilla jatkuvat, jonka jälkeen lapsi voi jatkossa mennä myös Petrin luokse käymään.
-Jo toisen tapaamiskerran jälkeen poika olisi halunnut lähteä minun mukaani, Petri kertoo.
Mä en ole ikinä hoitanut mun lasta humalassa. Sen jälkeen, kun kävin turvakodilla tapaamassa poikaani, vaadin aina, että minut puhallutetaan. Että olisi ainakin se mustaa valkoisella.
Lapsen huoltolain lähtökohtana on lapsen etu. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Erotilanteessa lastenvalvojat korostavat vanhemmille, että vaikka parisuhde päättyy, säilyy lapsen vanhemmuus. Lastenvalvojan tehtävänä on valvoa lapsen edun toteumista.
Miksi äiti on sitten tehnyt asiat niin hankalaksi Petrin ja lapsen tapaamisten suhteen? Petrillä ei ole päihdeongelmaa, eikä hän ole myöskään kohdellut kaltoin lastaan. Hän on pyrkinyt olemaan lapselle hyvä isä.
– Minusta tuntuu, että hän käyttää lastamme pelinappulana. Kerran hän esimerkiksi soitti minulle, että pojalla epäillään syöpää. Soitin lääkärille ja kysyin et mikä tämä homma on, mutta lääkäri ei suostunut luovuttamaan tietoja. Sanoin sille, että meillä on yhteishuoltajuus, joten lain mukaan sinun on pakko kertoa. Kun ne potilastiedot sitten luovutettiin niin mitään syöpäepäilyä ei ollutkaan vaan valkosolut olivat vähän koholla.
Petri luulee, että äiti yritti tarkoituksella saada hänet huolestumaan. Hän oli jopa kieltänyt erikseen lääkäriä luovuttamasta terveystietoja Petrille. Petri kertoo, että lapsen äiti myös sanoi oikeudessa, että ei uskalla antaa poikaa Petrille, koska pelkää ettei hän ole lapsen kanssa selvin päin.
-Mä en ole ikinä hoitanut mun lasta humalassa. Sen jälkeen, kun kävin turvakodilla tapaamassa poikaani, vaadin aina, että minut puhallutetaan. Että olisi ainakin se mustaa valkoisella.
Asiat menivät lopulta siihen pisteeseen, että Petri luopui itse yhteishuoltajuudesta.
– Sitä syyllistämistä ja haista paska-meininkiä jatku niin pitkään, etten enää vaan jaksanut. Tuntui helpommalta luovuttaa.
Väsynyt odottamaan
Kesäkuussa Petri oli uudestaan yhteydessä lastenvalvojiin elatusmaksuihin liittyen. Petri koki maksut liian korkeiksi siihen nähden, ettei saa edes nähdä poikaansa. Petri kertoi aiemmista tapahtumista lastenvalvojalle, jonka mukaan Petrin oikeuksiin kuuluu nähdä lastaan. Ilman äidin läsnäoloa.
Lastenvalvoja tai lastensuojelu ei kuitenkaan voi noutaa lasta toiselta vanhemmalta ja panna sitä kautta esimerkiksi tapaamissopimusta täytäntöön. Tapaamisoikeutta hakeva vanhempi voi hakea sopimuksen täytäntöönpanoa käräjäoikeudelta. Tuomioistuimella on käytössään muun muassa uhkasakko tai viimesijaisesti lapsen nouto.
En pysty tällä hetkellä tekemään muuta kuin odottamaan. Suoraan sanottuna olen kyllä niin väsynyt tähän kaikkeen. Oikeudenkäynteihin ja paperisotaan.
-Mä olin aina ollut siinä käsityksessä, että jotta mä saisin nähdä lastani, niin mun pitäisi suostua esimerkiksi niihin kahdenkeskisiin juttutuokioihin lapsen äidin kanssa. Ei mulle kukaan ollut aiemmin kertonut, että asia ei ole näin.
Lastenvalvoja lupasi Petrille, että ottaa lapsen äitiin yhteyttä, jotta tapaamiset lapsen kanssa voisivat taas jatkua. Kun Petri oli lastenvalvojiin uudelleen yhteydessä, hänelle kerrottiin, että äiti haluaa keskustella asianajajansa kanssa.
– En pysty tällä hetkellä tekemään muuta kuin odottamaan. Suoraan sanottuna olen kyllä niin väsynyt tähän kaikkeen. Oikeudenkäynteihin ja paperisotaan. Pelkään, että seuraava tapaaminen on vasta sitten kun lapsi on niin iso, että pystyy itse ottamaan yhteyttä. Jos hän ylipäätään haluaa ottaa yhteyttä.
Kysyn Petriltä mitä hän haluaisi sanoa pojalleen, jos hän istuisi nyt tässä meidän kanssamme? Hän hiljenee hetkeksi, kunnes sanoo:
-Oon ajatellut sua tosi paljon.
Petrin nimi muutettu.
