TEKSTI JA KUVA MARI JÄNTTI
Eutanasia on puhuttanut Suomessa jo useita vuosia. Pitäisikö ihmisellä olla muukin mahdollisuus päättää oman elämän loppumisesta kuin itsemurha?
Avaruustähtieteen professori Esko Valtaojan mielestä ihmisellä itsellään on oikeus päättää omasta elämästä ja myös sen loppumisesta.
– En lainkaan ymmärrä puhetta siitä, että joku voisi sallia minulle oikeuden lopettaa omaa elämääni. Se haiskahtaa lähinnä keskiaikaiselta kristinuskolta jonka mukaan itsemurha oli murhaakin pahempi teko, koska siinä tallottiin Jumalan varpaille.
Syöpätautien erikoislääkäri Tiina Tasmuth puolestaan ei kannata eutanasiaa, vaan on hyvän saattohoidon puolestapuhuja.
– Vastustan eutanasiaa ennen kaikkea siksi koska olen lääkäri ja tehtäväni on pitää huolta potilaista, ei tappaa heitä. Nykyisin on olemassa hyvät hoidot kivun lievitykseen.
Tasmuthin mukaan yleinen käsitys on, että Suomessa joutuu elämän ja kuolemaan kipujen kanssa. Tämä on kuitenkin hänen mukaansa väärä käsitys.
– Vastikään luokseni tuli potilas, joka oli selvittänyt eutanasian ottamiseen liittyviä asioita ulkomailla. Hän oli kuullut, että Suomessa ei saa tarpeeksi hyvää hoitoa ja lääkkeitä kipuihin. Sanoin hänelle, että onneksi asut paikkakunnalla jossa saat oikeat ja hyvät lääkkeet kivun lievitykseen. Lopulta potilas päätti jäädä Suomeen ja pääsi hyvään saattohoitopaikkaan.
Tasmuthin mukaan ihmiset ovat Suomessa eriarvoisessa tilanteessa muun muassa kivunhoidon suhteen. Hänen mukaan jokaisella ihmisellä tulisi olla ympärivuorokautinen mahdollisuus ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen tarpeen vaatiessa. Päivystys on Tasmuthin mukaan väärä paikka vakavasti sairaalle ihmiselle.
Vastustan eutanasiaa ennen kaikkea siksi koska olen lääkäri ja tehtäväni on pitää huolta potilaista, ei tappaa heitä.
Tasmuth kuitenkin näkee myös asian toisen puolen liittyen kipujen lievitykseen.
– On väärin sanoa, että saisimme ihan kaikki kivut pois. Voimme kuitenkin antaa hyvää saattohoitoa ja konsultoida muita kollegoita.
Tasmuth muistuttaa, että potilaalla on nykyisinkin oikeus kuolla, jos hän kieltäytyy esimerkiksi raskaasta elämää ylläpitävästä hoidosta, esimerkiksi laajalle levinneen syövän tautia jarruttavasta solunsalpaajahoidosta.
– Silloin siirrytään hoidossa suoraan oireenmukaiseen hoitolinjaan, jossa keskitytään potilaan elämänlaatuun eikä syöpäkasvaimeen. Ei-vaikuttavia ja niin sanottuja turhia hoitoja ei saa potilaalle edes ehdottaa. Lääkärit ovat koulutettuja arvioimaan sitä, mikä hoito on turha. Hän ei voi kuitenkaan arvioida sitä, millainen elämä on turha.
Tasmuth on toiminut lääkärin tehtävissään yli 30 vuotta. Sinä aikana kymmenen ihmistä on pyytänyt häneltä armokuolemaa. Hän näkee luvun pienenä, verrattuna työvuosien määrään.
Väärinkäytökset arveluttavat
Eutanasiaan liittyy pelko väärinkäytöksistä. Hankalia ovat esimerkiksi ne tilanteet, joissa potilas on pysyvästi sellaisessa tilassa, ettei pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan. On myös mahdollista, että eutanasiaa käytettäisiin sen sallimisen jälkeen myös tilanteissa, joissa se ei ole potilaan vakaa tahto. Sitä voitaisiin myös käyttää väärin muun muassa taloudellisin perustein. Lisäksi potilas saattaisi pyytää eutanasiaa ympäristön paineesta ja siksi, että tuntee olevansa taakka läheisilleen.
Hyväksyttynä hoitokäytäntönä eutanasia saattaisi Tasmuthin mukaan aiheuttaa kansalasille turvattomuutta ja pelkoa siitä, että eutanasiasta tulisi tekninen toimenpide ja taloudellinen kysymys.
– Hollannin lääkäriliiton mukaan eutanasiaa pitäisi voida harkita sellaisissakin tapauksissa, joissa potilas ei kärsi parantumattomasta sairaudesta. Heidän kannanotossa esitettiin, että eutanasiaharkinnassa pitäisi huomioida muun muassa vaikeat psyykkiset sairaudet, sekä potilaan taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen huononeminen.
Tasmuthin mukaan eutanasian hyväksyminen voisi mahdollistaa myös sen leviämisen.
Jos eutanasia laillistetaan, Suomikin astuu sivistysvaltioiden joukkoon – niiden, joissa ihmisille taataan mahdollisimman inhimillinen kohtelu.
– Natsi-Saksassa eutanasiaohjelma lähti liikkeelle ideasta poistaa elämä, joka ei ole ihmisarvoinen, ja se koski aluksi vaikeasti pitkäaikaissairaita ja vammaisia. Vähitellen toiminta laajeni ideologisesti ja rodullisesti ei toivottujen surmaamiseen teloittajan tehtäviin erikoistuneiden lääkäreiden toteuttamana. Nykyinen eutanasialiike käyttää perusteluissaan samaa termiä eli lopettaa ei-ihmisarvoinen elämä.
Eutanasiaa voidaan puolustaa myös taloudellisin perustein. Yleisimmän perustelun mukaan on tilanteita, joissa potilaan hoitaminen on potilaalle itselleen, potilaan omaisille ja lisäksi terveydenhuoltojärjestelmälle taloudellisesti, fyysisesti ja henkisesti niin rasittavaa, että hänen väkisin hengissä pitämisessä ei ole järkeä.
Valtaojan mielestä ihminen, joka on joutunut seuraamaan läheltä toisen ihmisen kärsimyksiä, tuskin edes kysyy, mitä hyvää eutanasiassa voi olla. Hänen mukaansa se on ilmiselvää.
– Ihmisarvoinen, hyvä elämä sekä hyvä kuolema on jokaisen perusoikeus. Vastustajat vetävät aina esiin murhaamiset, rasituksena olevien vanhusten tappamiset ja ties mitä höpötystä, joista mistään ei ole pienintäkään näyttöä niissä maissa jossa eutanasia on sallittu.
Kansa kannattaa
Eutanasia on monissa maissa laitonta, ja useissa paikoissa sen laillisuus tai laittomuus on epäselvää. Eutanasia on sallittu vain Alankomaissa, Sveitsissä, Belgiassa, Luxemburgissa ja Yhdysvalloissa Oregonin osavaltiossa, joissa lainsäädäntö sallii eutanasian tarkoin määritellyissä tapauksissa.
Valtaoja toivoo, että eutanasia-asia etenisi myös Suomessa.
– Jos eutanasia laillistetaan, Suomikin astuu sivistysvaltioiden joukkoon – niiden, joissa ihmisille taataan mahdollisimman inhimillinen kohtelu. Olen luottavainen siihen, että 50 000 raja rikkoutuu ja kansalaisaloite menee eduskuntakäsittelyyn. Onhan ainakin 85 prosenttia suomalaisista ja ilmeisesti myös eduskunnan enemmistö eutanasian kannalla. Kansanedustajat ovat vain niin munattomia, että eivät uskalla ottaa asiaa itse esille käsiteltäväksi.
Valtaojan mukaan eutanasiatapauksia tuskin käytännössä tulisi kovinkaan paljoa, katsottuna maita, joissa se on jo laillistettu. Hän kuitenkin muistuttaa, että eutanasian ylläpitoon tarvittaisiin kunnollinen lainsäädäntö, joka estäisi väärinkäytökset.
– Maissa, joissa eutanasia on sallittu, asiat on järjestetty selvästikin hyvin, koska tietääkseni mitään varsinaisia väärinkäyttötapauksia ei ole vuosien mittaan ilmennyt. Ihmisen oma vakaa tahto selvästi perusteltuna on kaiken lähtökohtana.
Kansanedustajat ovat vain niin munattomia, että eivät uskalla ottaa asiaa itse esille käsiteltäväksi.
Tutkimusten mukaan 85 prosenttia suomalaisista hyväksyisi eutanasian. Siitä huolimatta suurin osa lääkäreistä ja muusta hoitohenkilökunnasta on ehdottomasti eutanasiaa vastaan. Eutanasia sotii lääkärin tehtävää ja etiikkaa vastaan. Yksi lääkärin etiikan kulmakivistä onkin elämän kunnioittaminen. Samaa pohtii myös Tasmuth.
– Pakotettaisiinko lääkärit ja hoitajat suorittamaan eutanasioita vastoin vakaumustaan ja jos ei, kuka ja millä perusteella eutanasiapäätöksen tekee ja miten toteuttaa? Tuleeko lääkäreille ja sairaanhoitajille koulutukseen eutanasian kurssi? Mitkä vaikutus sillä on lääkärin etiikalle?
Tasmuth näkee vaikeasti sairaiden kärsimyksen lieventämiseksi palliatiivisen hoidon intensiivisemmän kehittämisen. Ei eutanasian laillistamisen.
– Tunnetun saksalaisen teologin Wolfgang Huberin sanoin: ”Ihmisen tulisi saada kuolla toisten käsiin eikä toisten käsien kautta.”
