TEKSTI SOFIA HÄNNINEN KUVAT PIXABAY
Viime vuonna Suomeen saapui noin 32 500 turvapaikanhakijaa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tilanne aiheutti voimakkaita reaktioita ja kahtiajakautumista; osa suomalaisista oli hädissään, osa toivotti tulijat tervetulleiksi.
Jotkut pitivät tulijoita muukalaisina. Tuvapaikanhakijavyöryn jälkeen erilaiset äärioikeistoliikkeet nousivatkin julkisuuteen ja saivat kannatusta sekä turvapaikanhakijavyörystä säikähtäneiden, että valmiiksi maahanmuuttokriittisten henkilöiden kesken. Heistä muodostui ryhmä, joka alkoi vaatia Suomen rajoja laitettavaksi kiinni.
Silloinen sisäministeri ja nykyinen valtiovarainministeri Petteri Orpo teroitti tämän vuoden alussa, että kaikkien suomalaisten on ymmärrettävä, että pakolaisten tuloa ei voida estää ja rajoja ei yksinkertaisesti voi vaatia kiinni.
– Ilmiö ei ole ohimenevä, haluamme tai emme. Maailman kehitystä ei pysty pysäyttämään, Orpo kertoi Helsingin Uutisissa.
Hän myös sanoi, että tilanne ei tule muuttumaan niin kauan, kuin turvapaikanjakijoiden lähtömaissa on sotia ja levottomuuksia.
Miksi rajat pitäisi laittaa kiinni?
Suurin tulijavyöry näyttäisi olevan ohi. Siitäkin huolimatta, että maahan tulee tällä hetkellä huomattavasti vähemmän turvapaikanhakijoita kun aikaisemmin, ovat maahanmuuttoa vastustavat liikkeet silti edelleen aktiivisia ja järjestävät edelleen muun muassa mielenosoituksia.
Haastattelen Rajat kiinni-liikkeen perustajaa Pekka Kemppaista. Haluan selvittää, mitä ryhmä uskoo tapahtuvan sitten kun rajat olisivat kiinni. Hänen toiveestaan keskustelu käydään kirjallisena Facebookin välityksellä.
Kemppaisen mukaan rajojen kiinni laittamisesta seuraisi heti positiivisia vaikutuksia.
– Turvapaikanhakijoista huolehtimiseen käytetyt resurssit voitaisiin suunnata suomalaisten hyväksi. Meillä on vakavia puutteita muun muassa vanhustenhoidossa ja sosiaaliturvassa, mistä EU on antanut Suomelle useita huomautuksia.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo teroitti tämän vuoden alussa, että kaikkien suomalaisten on ymmärrettävä, että pakolaisten tuloa ei voida estää ja rajoja ei yksinkertaisesti voi vaatia kiinni.
Kysyn, miksi turvapaikanhakijoihin suunnatut varat käytettäisiin automaattisesti vanhustenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin, sillä esimerkiksi vanhustenhuollon ongelmat ovat olleet tapetilla jo ennen turvapaikanhakijoiden tulemista Suomeen. Tähän Kemppainen vastaakin, että ongelma on hallituksessa.
– Se on poliittinen valinta. Nyt hallitus ottaa toisaalta ja antaa toisaalle.
Vaikka Kemppainen itsekin mainitsee, että hallitus suuntaa rahavaroja hänen mielestään väärin, vastaus asian korjaamiseksi on hänen mielestään turvapaikkapolitiikassa. Hänen mielestään Suomen pitäisi noudattaa ja käyttää solmimiaan liikkuvuussopimuksia.
– Schengen sopimukseen sisältyvän poikkeusmenettelyn käyttäminen eli rajatarkastusten palauttaminen tilapäisesti, sekä Dublinin sopimuksen noudattaminen eli turvapaikkahakemusten käsittely Dublin-alueen ulkorajoilla.
Turvapaikanhakijoiden rahoittaminen tuskin on näistä sopimuksista kiinni, mihin Kemppainen sanoo, että se ei ole muutenkaan pakollista.
– Paperittomat voidaan myös sulkea johonkin eristyksiin, hän sanoo.
Ei vuohia eikä lampaita
Toinen rajat kiinni –liikkeen perustajista on Susanna Kaukinen. Kaukinen on julkisesti kirjoittanut rasistisesti sosiaalisessa mediassa. Hän on todennut, että tietyn taustan ja rodun omaavia ei pitäisi päästää Suomeen, sillä hänen sanoinsa he pilaavat joka maan johon saapuvat. Asiattoman kielenkäytön vuoksi Kontrastimedia ei julkaise alkuperäistä kommenttia.
Kaukisen kommentit eivät liity huoleen esimerkiksi Kemppaisen mainitsemasta rahavarojen suuntaamisesta, mutta hän toteaa, että nämä ovat Kaukisen omia mielipiteitä, eivätkä liity rajat kiinni-ryhmän agendaan. Siitäkään huolimatta, että Kaukinen on liikkeen perustajia.
Liikkeen julkisessa facebook-ryhmässä tämäntapaiset kommentit turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttajiin liittyen ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Joka tapauksessa liikkeen julkisessa facebook-ryhmässä vastaavanlaiset kommentit turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttajiin liittyen ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Kemppaisen mukaan liikkeen linja on tämänkaltaisten asioiden kohdalla salliva.
– Pidimme linjan, ettemme jaa porukkaa vuohiin ja lampaisiin. Halusimme pitää myös jykevämmän väen mukana samassa toiminnassa kuin muutkin. Olemalla mukana oppii. Tämä ratkaisu oli tuloksellinen.
Tiedustelen vielä Kemppaiselta, mitä hän tarkoittaa tuloksellisella, mutta hän ei vastaa kysymykseeni.
Sopimukset painavat
Vaatimus rajojen kiinni laittamisesta on raju, mutta onko se edes ylipäätään mahdollinen?
Suomen ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän päällikkö Vesa Häkkisen mukaan ihan tuosta vaan rajojen sulkeminen ei onnistu. Suomella on sopimuksia esimerkiksi EU:n kanssa, joita se rikkoisi maahanpääsyn estämisellä.
– Suurin kysymys liittyy EU-jäsenyyteen ja sitoutumiseen vapaan liikkuvuuden sopimukseen. Toki rajat voi sulkea, mutta se olisi aikamoinen diplomaattinen ongelma ja vaarantaisi aika monen tasoiset kansainväliset suhteet. EU on vain yksi osa sitä.
Lisäksi Häkkisen mukaan rajojen kiinni laittaminen lähettäisi muualle erittäin väkevän ja arvaamattoman viestin.
– Jotkut maat ehkä katsoisivat sen aika aggressiiviseksi toimeksi.
Jos siis turvapaikanhakijoiden pääsyä rajoitettaisiin Suomeen, se voisi aiheuttaa seurauksia. EU odottaa, että sen jokainen jäsenmaa tekee pakolaisongelman kannalta voitavansa. On vaikeaa sanoa, mitkä olisivat seuraamukset, mikäli jokin maa ei toimisi odotetusti.
Turvapaikan hakeminen on aina laillista
Häkkinen painottaa, että mikäli jonkun Suomeen tuleminen haluttaisiin estää, se pitäisi estää jo lähtömaasta.
– Jos sanotaan, että laitetaan rajat kiinni tietyiltä henkilöiltä, niin silloin heidän lähtemisensä pitäisi estää jo lähtömaasta. Siinä vaiheessa, kun henkilö saapuu Suomen rajalle ja hakee turvapaikkaa, niin hänellä on jo silloin oikeus olla maassa odottamassa päätöstä.
Häkkinen teroittaa, että vaikka usein käytetäänkin termistöä laiton turvapaikanhakija, turvapaikanhakeminen on aina laillista. Henkilö, joka on niin sanotusti tullut laittomasti maahan, muuttuu sillä hetkellä lailliseksi maassaolijaksi.
– Tilastoinnissa käytetään nimitystä laiton maahantulija, jolloin meidän tilastot eivät aina ole ihan selkeitä. mutta maassaolo on aina laillista sen jälkeen, kun se turvapaikkahakemus on jätetty.
Henkilö, joka on niinsanotusti tullut laittomasti maahan, muuttuu sillä hetkellä lailliseksi maassaolijaksi, Häkkinen sanoo.
Häkkinen kertoo, että Ulkoministeriön tehtävänä on pakolaiskriisin aikana ollut myös katkoa erilaisilta turvapaikkamaita koskevilta huhuilta siivet. Ihmissalakuljettajat saattavat usein värittää kertomuksia kohdemaista salakuljetuspalkkioiden toivossa ja luoda esimerkiksi Pohjoismaista epärealistisia odotuksia.
Toisin sanoen Ulkoministeriön tarkoitus on kertoa, kenellä on oikeus hakea turvapaikkaa ja tehdä maasta niin sanotusti vähemmän houkutteleva.
Rajojen kiinni laittaminen ei kuitenkaan ole Häkkisen mielestä mahdollinen skenaario.
– Kyllä meille aina tänne jollain keinolla pääsisi. En usko tilanteeseen, jossa rajat voisivat koskaan olla täysin kiinni.
