TEKSTI SOFIA HÄNNINEN KUVA PIXABAY
Suomessa juhlitaan ensi vuonna maamme 100-vuotiasta itsenäisyyttä. Sotiemme veteraaneja kunnioitetaan ja talvisota on edelleen erityisesti suurten ikäluokkien mielessä.
Maailma on kuitenkin muuttunut. Nykyään olisi vaikeaa kuvitella Suomen joutuvan sotaan. Vuonna 2013 Sitran tekemän mittauksen mukaan esimerkiksi ilmastonmuutos, kyberhyökkäykset ja lisääntyvät luonnonmullistukset ovat nykyään vieraan valtion hyökkäystä realistisempia tuvallisuusuhkia. Ne ovat myös tekijöitä, joihin armeijan avulla ei voida vaikuttaa.
Kuinka paljon Suomessa sitten tarvitaan puolustusvoimia?
Kainuun prikaatin apulaiskomentaja ja eversti Kaarle Törrösen mielestä puolustusvoimien puute jättäisi aukkoja monilla muillakin saroilla, sillä armeijan rooli ei jää vain maanpuolustukseen. Ilman puolustusvoimia esimerkiksi viranomaiset jäisivät tarpeen tullen ilman puolustusvoimien tarjoamaa lisäapua. Lisäksi ilman armeijaa Suomi ei myöskään pystyisi samalla tavalla osallistumaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.
– Tuemme Suomen valtion vastuuta globaalista turvallisuudesta muun muassa osallistumalla isosti YK-operaatioihin, hän sanoo.
Sitran tekemän mittauksen mukaan ilmastonmuutos, kyberhyökkäykset ja lisääntyvät luonnonmullistukset sekä syrjäytyminen ja eriarvoisuuden kasvu ovat nykyään vieraan valtion hyökkäystä realistisempia tuvallisuusuhkia. Ne ovat myös tekijöitä, joihin armeijan avulla ei voida vaikuttaa.
Puolustusvoimien hyödyt ulottuvat Törrösen mukaan asevelvollisuutta pidemmälle, koska hyötyä tuotetaan myös esimerkiksi raskaiden yhdistelmäajoneuvojen koulutuksella.
– Puolustusvoimat kouluttaa tällä hetkellä Suomen tarpeesta noin 80 prosenttia, mikä hyödyttää yhteiskuntaa ihan varmasti.
Törrösen mukaan myös ensiaputaitoihin jäisi suuri aukko, mikäli puolustusvoimia ei Suomessa olisi.
– Suomessa on kaksi isoa ensiapukouluttajaa; SPR ja puolustusvoimat. Varusmiespalvelukseen kuuluu mittava osa ensiapukoulutusta, mikä varmasti hyödyttää yhteiskuntaa kansalaisvalmiuksina toimia erilaisissa tilanteissa.
Törrösen mielestä ei sovi unohtaa, että puolustusvoimat hyödyttää myös jokaista yksilöä.
– Koulutuksemme sosiaalistaa ja osallistaa. Annamme johtajakoulutusta, johon tällä hetkellä hakee erittäin motivoituneita varusmiehiä.
Armeijaan meno on osalle tärkeä välivuosi, jossa pohditaan mihin tulevaisuudessa haluaa suuntautua, luodaan verkostoja ja opitaan kantamaan vastuuta. Monelle nuorelle miehelle ja naiselle armeija onkin tärkeä osa aikuistumista. Koska armeija on pakollinen vain miehille, jää kuitenkin suurin osa naisista ilman sen hyötyjä.
Siinä missä armeija hyödyttää, se kuitenkin vie jopa vuoden nuoren aikuisen elämästä, jolloin työelämään tai opiskelemaan siirtyminen viivästyy. Aikaisemmin työelämässä armeijan käymätön mies on saatettu pahimmassa tapauksessa jopa jättää palkkaamatta, mutta vaikutus työnsaantiin vähenee jatkuvasti.
Kauanko Suomi kestäisi?
Armeijalla on siis suuri rooli myös muiltakin osin kuin maanpuolustuksen kannalta, mutta mikäli Suomeen hyökättäisiin, olisiko sillä kuitenkaan mitään mahdollisuuksia puolustautua?
Vuonna 2013 Ruotsin puolustusvoimien Komentaja Sverker Göranson kohautti lausunnollaan, jossa hän sanoi, että Ruotsi ei kestäisi vieraan vallan hyökkäystä edes viikkoa.
Törrönen uskoo, että Göransonin lausunto oli enemmänkin poliittinen kannanotto, kuin huolen ilmaiseminen hyökkäyksestä.
– Lausunto annettiin tilaisuudessa, jossa Göransonilla oli mahdollisuus vaikuttaa Ruotsin sisäpolitiikkaan. Kysymys oli enemmänkin siitä, millä resursseilla Ruotsia puolustetaan, eli mielestäni se kommentti oli enemmän hallituksen suuntaan. Kyseessä oli Ruotsin sisäpoliittinen lausunto määrärahojen suhteen.
Ruotsi kuitenkin käyttää maanpuolustukseen Suomea huomattavasti enemmän rahaa, joten kauanko Suomi sitten vastaavasti jaksaisi puolustaa itseään vieraan vallan hyökkäystä vastaan?
Suomen kohdalle Törrönen ei sanoisi mitään vastaavanlaista aikamäärää. Hänen mielestään Suomen puolustuskyky on korkea.
– On haastavaa sanoa mitään tiettyä aikaa, minkä Suomi kestäisi. En totea puolustusvoimien osalta muuta, kuin että jos katsotaan historiaan, niin viimeisten sotien perusteella puolustuskyky on kestänyt sodan alusta aina rauhanneuvotteluihin asti. Ja vielä sen jälkeenkin Suomi on säilyttänyt itsenäisyytensä.
Ylen MOT tutki viime vuonna Suomi polvilleen 15 minuutissa-jaksossaan, kuinka kauan Suomi kestäisi, jos vihamielinen taho päättäisi aiheuttaa vahinkoa. Voimahuolto paljastui yllättävän alttiiksi sabotaasille. Mikäli asialla olisi osaava joukko, voisi se helposti saada sähköt poikki isoltakin alueelta, mikä olisi talviaikaan kylmässä Suomessa todella vaarallista.
Vaikka tilanne todellisuudessa olisikin huono, puolustusvoimat eivät julkisesti ainakaan myönnä asiaa. Törrösen mukaan Suomen puolustusvoimat on kuitenkin kunnostautunut kyberpuolustuksen saralla ja on sen kannalta yhä tarpeellisempi.
Vaikka armeija voi puolustaa Suomea fyysiseltä hyökkäykseltä, ohjelma antoi melko lohduttoman kuvan siitä, miten juuri esimerkiksi kyberhyökkäystä voisi torjua. Vaikka mahdollisuudet tällaisten iskujen estämiseksi olisivatkin todellisuudessa huonot, puolustusvoimat eivät julkisesti ainakaan myönnä asiaa. Törrösen mukaan Suomen puolustusvoimat onkin kunnostautunut kyberpuolustuksen saralla ja on siten sen kannalta yhä tarpeellisempi.
– Kyberturvallisuus on noussut keskeiseksi kansalliseksi isoksi asiaksi. Toki meillä on ollut sillä saralla puolustusta aikaisemminkin, mutta nyt varusmiespalveluksessa valikoidaan tiettyjä yksilöitä, joita koulutetaan nimenomaan enemmän kyberpuolustukseen.
Kyberturvallisuus ei ole tulevaisuudessa ainoastaan puolustusvoimien, vaan myös jokaisen kansalaisen vastuulla.
– Meillä on olemassa kansallinen kyberturvallisuuden strategia vuodelta 2013, mutta saamani tiedon mukaan sen toimeenpano-ohjelmaa ollaan nyt päivittämässä niin, että se tulisi tarkempana ohjelmana myös kansan tietoon. Strategia jalkauttaa kansalaisia tietoverkossa toimivina aktiivisina kansalaisina pitämään huolta myös omasta kyberturvallisuudestaan, Törrönen kertoo.
Hän kuitenkin myöntää, että pelkästään kyberturvallisuus ei kuitenkaan suojaa esimerkiksi MOT-ohjelmassa esiteltyjä voimalinjoja.
– Luonnollisesti siellä on paljon myös sellaista fyysistä suojelemista. Esimerkiksi voimahuollon säänkestävyyteenkin on jouduttu ottamaan kantaa.
Suomen puolustustahto huippuluokkaa
Vuonna 2015 tehdyssä kansainvälisessä vertailussa Suomen asevoimat arvioitiin Pohjoismaiden heikoimmiksi. Asiasta uutisoi Iltalehti. Jutussa Everstiluutnantti Arto Nokkala kuitenkin sanoo, että kansainväliset vertailut ovat puutteellisia, sillä ne eivät mittaa esimerkiksi puolustustahtoa.
Törrösen mukaan Suomen puolustustahto on mittausten mukaan korkea. Myös Findikaattorin mukaan 78 prosenttia Suomalaisista on sitä mieltä, että hyökkäyksen koitettua Suomen tulisi puolustautua aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.
Suomessa on korkea maanpuolustusidentiteetti, joten kokisiko se kolauksen jos Suomessa ei olisi puolustusvoimia? Törrösen mukaan tämä on mahdollista.
– Kyllä meillä on vahva maanpuolustusidentiteetti, ja kyllähän ne kertovat sellaisesta suomalaisesta historiasta, hän sanoo.
78 prosenttia Suomalaisista on sitä mieltä, että hyökkäyksen koitettua Suomen tulisi puolustautua aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.
Venäjän uhka puhuttaa
Venäjän miehitettyä Ukrainan Krimin niemimaan vuonna 2013, alkoivat spekulaatiot siitä voisiko rajanaapurimme hyökätä myös huomattavasti pienempään naapurimaahan, Suomeen.
Törrösen mukaan hyökkäysspekulaatioissa on turha katsoa mihinkään tiettyyn ilmansuuntaan, kuten itään. Hänen mukaansa yhtä lailla puolustusvoimien tehtävänä on muodostaa ennaltaehkäisykyky, joka omalla toiminnallaan estää jo käytännössä avoimeen sotatilaan joutumisen. Ilman puolustusvoimia Suomen kokonaisturvallisuus kärsisi.
– Siihen kysymykseen vastauksena, että kuinka paljon Suomen puolustusvoimat voisivat tehdä, niin vastaus on kaikkensa. Meillä on nykyaikaiset suosituskyvyt, koulutettu reservi ja hyvä toimeenpanovalmius.
Tällä hetkellä Törrösen mielestä Suomen turvallisuustilanne on hyvä.
– Huolimatta siitä, että turvallisuustilanne Itämerellä on kiristynyt, tällä hetkellä Suomea ei uhkaa mikään. Tilannetta luonnollisestikin seurataan.
Mikäli sodan uhkaan voisi vaikuttaa, mentäisiin silloin Törrösen mukaan politiikan puolelle.
– Sodat eivät koskaan ole virkamiespäätöksiä, vaan poliitikkopäätöksiä.
