TEKSTI EMMA HINKULA KUVA PIXABAY
Sinulla on pitkittynyt flunssa, menet lääkärille ja saat antibioottikuurin. Sinulla on virtsatietulehdus ja syöt antibiootteja, mutta jätät kuurin kesken, kun oireet loppuvat. Epäilet korvatulehdusta ja löydät kaapistasi kesken jääneen antibioottikuurin ja päätät syödä sen. Kuulostaako tutulta? Jos kuulostaa suosittelen, että teet muutoksen.
Maailma on tällä hetkellä siinä tilanteessa, että kaikkien antibioottien teho todennäköisesti loppuu kokonaan. Jos niin tapahtuu, palaamme aikaan, jolloin tavalliseen virtsatietulehdukseen voi kuolla ja jolloin vaativimpien leikkausten tekeminen on äärettömän vaarallista. Antibioottien teho on heikentynyt pikkuhiljaa vuosien varrella ja nyt tilanne on jo niin vakava, että WHO on aloittanut mittavan kampanjan ongelman selättämiseksi.
Mikä sitten on syynä antibioottien tehon heikentymiseen?
-Antibioottien tehon heikentymisen, eli resistenssiin on kaksi syytä. Ensimmäinen on niiden liiallinen käyttö ja toinen on näiden resistenttien bakteerikantojen leviäminen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen johtava asiantuntija Jari Jalava kertoo.
-Missä tahansa antibiootit ja bakteerit joutuvat kosketuksiin keskenään, siellä tapahtuu valikointia joka johtaa siihen, että syntyy resistenttejä bakteerikantoja. Näiden bakteerikantojen siirtyessä ihmisestä toiseen resistenssi leviää jopa ympäri maapalloa.
Jos emme tee asialle jotain niin olemme ehkä jo kymmenen vuoden päästä siinä tilanteessa, että antibiootit ovat menettäneet kokonaan tehonsa.
Antibioottien tehon heikentyminen on vanha ongelma, joka on 2000-luvulla lisääntynyt globalisaation myötä. Jalavan mukaan meillä on jo paljon sellaisia bakteereja joihin mitkään antibiootit eivät enää tehoa.
-Suurimmalle osalle potilaista nämä nimenomaiset bakteerit eivät aiheuta mitään oireita, mutta huonokuntoiselle ne voivat aiheuttaa esimerkiksi keuhkokuumetta tai virtsatietulehdusta. Ja niiden hoito on todella hankalaa. Jos emme tee asialle jotain niin olemme ehkä jo kymmenen vuoden päästä siinä tilanteessa, että antibiootit ovat menettäneet kokonaan tehonsa, Jalava kertoo.
ELÄINTUOTANTO OSA ONGELMAA
Resistenssejä bakteerikantoja on ollut aina, eikä niistä päästä koskaan eroon. Suomessa tilanne on kuitenkin parempi, kuin monissa muissa maissa. Suomessa antibiootteja saa pelkästään lääkärin määräämänä, mikä on Jalavan mielestä hyvä asia. Joskus täälläkin lääkärit määräävät antibiootteja silloinkin, kun he eivät ole varmoja onko niistä apua.
-Ongelman muodostaa se, jos ei tiedetä onko infektio viruksen vai bakteerin aiheuttama. Silloin antibiootteja määrätään ihan vain varmuuden vuoksi. Suomi on myös sellainen maa, missä eläimille ei syötetä antibiootteja paljon, toisin kuin monissa muissa maissa.
Maailmanlaajuisesti eläintuotannossa antibioottien käyttö on valtava ongelma. Antibiootit siirtyvät eläinten jätösten mukana maahan, mikä on oiva kasvualusta erilaisille bakteerikannoille.
Antibiootteja käytetään eläintuotannossa kasvun edistämiseen. Eläinten rehuun laitetaan antibiootteja, millä saadaan lihasmassaa kasvatettua. Suomessa ja muissa pohjoismaissa tätä ei tehdä.
Maailmanlaajuisesti eläintuotannossa antibioottien käyttö on valtava ongelma. Antibiootit siirtyvät eläinten jätösten mukana maahan, mikä on oiva kasvualusta erilaisille bakteerikannoille. Nämä bakteerikannat muodostavat resistenssin antibioottia vastaan, jolloin antibiootit eivät enää tehoa niihin.
-Toinen ongelma on se, että bakteereja siirtyy teurastusprosessin yhteydessä lihaan. Esimerkiksi kanoissa on ollut todella paljon resistenssejä bakteereja. Maailmassa syödään todella paljon broileria ja keittiöhygienia ei ole missään paikassa täydellistä. Niitä bakteereja saattaa joutua kypsentämättömästä kanasta esimerkiksi salaatteihin, Jalava sanoo.
ANTIBIOOTTEJA KANNATTAA SYÖDÄ KOHTUULLISESTI
Uusi antibiootteja kehitellään Jalavan mukaan koko ajan, mutta se on hänen mielestään vain osaratkaisu ongelmaan.
-Antibioottien kehittely on melko hidasta. Menee noin kymmenkunta vuotta ennen kuin uudet tulevat markkinoille. Eivätkä nekään kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa, sillä kaikkia ihmisen käytössä olevia antibiootteja vastaan on syntynyt resistenssi. On siis oletettavaa, että niin tapahtuu myös uusien antibioottien kanssa.
Mitä tilanteelle voi siis tehdä?
Antibioottien kehittely on melko hidasta. Menee noin kymmenkunta vuotta ennen kuin uudet tulevat markkinoille.
Jalavan mielestä hyvin tärkeä osa-alue on se, että yritetään ehkäistä infektioita. Käytetään esimerkiksi rokotteita, jolloin me emme tarvitse antibiootteja ollenkaan. Suomessa esimerkiksi pneumokokkirokotteiden ansiosta pneumokokin resistenssi on vähentynyt.
-Infektion ehkäisy on hyvin tärkeää. Ja se, ettei aina syydetä antibiootteja todelliseen tai epäiltyyn tautiin. Jos mietitään vaikka Afrikkaan tai Intiaa, niin siellä ihan perus hygieniatason nostaminen olisi se juttu. Ei tulisi suolistoinfektiota ynnä muita sellaisia, kun saadaan hygieniataso ja viemäriverkot kuntoon.
Suomalaisia Jalava neuvoo syömään antibiootteja vastuullisesti ja pitämään huolta perushygieniasta, sekä kodin siisteydestä, etteivät bakteerit pääsisi leviämään.
– Jos lääkäri määrä antibioottikuurin, niin se pitää käyttää ohjeen mukaan loppuun asti. Aina voi myös kysyä lääkäriltä, että tarvitseeko antibioottia välttämättä ollenkaan. Turistimatkoilla ei saa myöskään ostaa ilman reseptiä saatavia antibiootteja.
